perjantai 31. tammikuuta 2014

Arvonta



On aika järjestää arvonta, jonka voittona on kaksi Swarovskin sydänriipusta (katso kuvaa) ja 6 kpl pieniä puoliympyrän muotoisia discopalloja (materiaaleja, ei valmiita koruja), jotka sopivat täydellisesti pieniin korvakoruihin ja tuovat sopivasti kimallusta arkeen. Ja mitä sinun pitää tehdä voittaaksesi? Käy klikkaamassa blogin oikeasta laidasta ja ala seuraamaan blogia, kerro kaverille (blogissasi, Facebookissa tms.) jos mahdollista sekä jätä kommentti tämän postauksen alle siitä, minkä tyylisiä ohjeita käsitöihin, askarteluihin ja korujen tekemiseen tässä blogissa kaipaisit. Aion nimittäin jatkossakin jakaa ohjeita, malleja ja muuta käsityöelämään kuuluvaa teille kaikille ja kaipaisinkin vinkkejä siitä, mitä sinä lukijana kaipaisit. Yhdessä tekeminen on hauskempaa!

Aikaa on perjantaihin 7.2.14 asti. Paljastan voittajan blogissa arvonnan jälkeen.
Ei sitten muuta kuin osallistumaan, onnea kaikille arvontaan!


P.s.  Muista vierailla välillä sivustolla, arvon säännöllisesti pienen tuotepaketin tai valmiita tuotteita.

torstai 30. tammikuuta 2014

Vintage löytöjä


Postista tulla tupsahti jälleen ihania vintage löytöjä, lasia 1950 luvulta. Näistä tulee varmastikin jotakin hyvin yksinkertaisia koruja, pitääpi hieman ensin suunnitella. Vasemmalla olevat viistehiotut lasit näyttäisivät hyvältä istutettuna sormukseen. Riipuskin olisi hyvä, mutta korvakoruina en näitä oikein näe.



Oikealla olevat hiotut lasit muistuttavat timanttia, ovat myöskin sopivan kokoisia korvakoruihin, eli niiden kohtalo taitaa olla jo selvillä. Hionta taittaa hienosti valoa, vaikka kyse onkin "vain" lasista.


Vasemmalla ihanaisia kukkasia kristalleilla, korvakoruihin myös, kuten oikealla olevat kukkakapussitkin.Kukka-aihe on myös yksi ikisuosikeistani, niistä en tunnu saavan tarpeekseni.


Suloisia kaiverretuja lasikapusseja, joihin voi liimata kristallin keskelle. Korvakoruja taitaa olla tulossa ihan omiksi tarpeiksi...


Vielä lisäksi ruusuhiontainen kvartsi pisara, joka tosin ei ole vintagea, mutta sävyltään (maidonvalkea eli kuultaa läpi) sopii hienosti vintage tyyppisiin koruihin. Näistä tulee varmaankin kaulakoruja ja korvakoruja.

Talletetaan aarteet nyt vielä odottamaan sopivaa päivää näpertelylle.

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Vihreää

Raskausaikana minulla oli jokin ihmeellinen vihreä vaihe, lähes kaikki korut olivat vihreitä. Huomasin itseasiassa tämän vasta jälkeen päin, kun kasasin muuttoa varten aiemmin tehdyt korut yhteen. Raskausaikana tekniikat piti valita sen mukaan mitä pystyi tekemään. Lähes alusta lähtien istuminen oli melko hankalaa, joten tein kaikkea mitä pystyi seisten tekemään. Loppua kohden en enää pystynyt seisomaan enkä edes kävelemään viimeiseen kuukauteen, joten kaikki tekniikat, jotka onnistuivat jotenkin puoli-istuen, kelpasivat minulle. Ehkäpä juuri sen takia innostuin uudelleen siemenhelmistä, helmikirjonnasta ja kieputtelusta, koska metallityöt jäivät pakostakin tekemättä. Se taisi sinänsä olla ihan hyvä juttu, koska löysin uudelleen jo unholaan jääneet tekniikat ja huomasinkin jälleen nauttivani niistä.


Vintage lasihelmet, teal sävyistä metallilankaa ja peacock sävyisiä siemenhelmiä. Koukut ovat hopeaa. Näistä tuli itseasiassa yhdet lempikorvakoruistani, nyt keväällä nämä on jälleen hyvä kaivaa esiin.



Vintage lucitea, huurrettuja vihreitä siemenhelmiä ja teal sävyistä metallilankaa. Koukut hopeaa.


Renkaat hopeaa, siihen kieputeltu teal sävyistä ketjua smaragdin sävyisellä metallilangalla. Olin kaukaa viisas ja tein raskauden alkuvaiheessa ison kasan valmiiksi rengaskorvakorupohjia, jotta sain sitten loppuajasta vain kieputella niitä.

Sinänsä hassua, että näitä tehdessä en huomannut värimaailmassa mitään kaavaa, mutta näin yhteenlaitettuna ei taida jäädä epäselväksi...

xx

Yksinkertaisia korvakoruja


Ennen joulua tein kasan yksinkertaisia korvakoruja hopeasta ja todella kauniista ruusuhiontaisista pisaroista: sekä päärynän että ns. epäsäännöllisen muotoisista. Olen hiotuttanut kivet itselleni omia töitäni varten, jolloin sain juuri sen malliset ja kokoiset kivet kuin halusin. Perinteisesti näissä korukivissä on ohuemmat poraukset ripustukselle tai metallilangalle, joten nyt sain myös reiän halutun kokoiseksi. Ylhäällä virheettömät ruusukvartsikorvakorut.


Persikka kvartsi


Harmaa kuukivi


Kuukivi on yksi krantuimmista kuvattavista kivistä. Kauniin kiven sisältämän välkkeen tallentaminen tuntuu aika ajoin olevan lähes avaruustiedettä. Yllä oleviin kuviin sain sitä kuitenkin vähän mukaan. Valon osuessa kiven hiontaan se herää eloon.

Kuukivi on itselleni ns. uusi musta. En ole koskaan niin välittänyt rainbow eli sateenkaari kuukivestä, mutta nämä harmaat ja valkoiset ja myöskin persikkainen kuukivi, jossa on sisällä kaunista kiiltoa, on ehdoton suosikkini. Varsinkin, jos sattuu löytämään kiviä hyvälaatuisena ja kauniisti hiottuna.

Pidän tästä yksinkertaisesta korumallista useammastakin syystä. Se on riittävän yksinkertainen käytettäväksi arkeen, mutta kivien suuremman koon ja hionnan laadun vuoksi sopii myös hyvin juhlaan. Eli yksinkertaisuudessaan hyvin  monikäyttöinen malli. Nyt vain odotetaan aikaa, jolloin poika antaa korvakorujen olla rauhassa, jotta uskaltaa taas ihan päivittäin alkaa käyttämään :)

tiistai 28. tammikuuta 2014

Kevät

The Seed

Ainakin itselläni luomisen määrä vaihtelee paljon vuodenaikojen mukaan. Syksy on itselleni äärimmäisen takkuista aikaa jouluun asti. Kun kevätaurinko alkaa jälleen pilkahdella, luominen pääsee jälleen vauhtiin ja intoa tuntuisi olevan enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja.

Syksyllä ideoita kyllä riittää, mutta niiden toteuttamiseen ei vain riitä energiaa vaikka mieli haluaisi. Ei vain saa itseään liikkeelle, tai jos yrittää liikaa, se menee pakottamisen puolelle. Ja silloinhan ei onnistu yhtään mikään. Se on kumma, että vaikka tämän tiedostan, niin silti yritän vain väkisin puskea. Asiaa on siis ollut minulle vaikea hyväksyä. Olen yrittänyt pakottaa itseäni ja manannut mielessäni että on se kumma kun kroppa ei tee mitä mieli haluaa. Mutta en ole ainoa, lähes joka viikko joku tuttu kirjoitti syksyn aikana muilta apua pyytäen, että mitä tehdä, kun jarru on päällä. Ja neuvo muilta on ollut se, että tee mistä saat energiaa juuri sillä hetkellä: lue, mene elokuviin, piirrä luonnosvihkoon...

Oli vapauttavaa lukea seuraava Marshall Vandruffin teksti:

"One reason that people have artist’s block is that they do not respect the law of dormancy in nature. Trees don’t produce fruit all year long, constantly. They have a point where they go dormant. And when you are in a dormant period creatively, if you can arrange your life to do the technical tasks that don’t take creativity, you are essentially preparing for the spring when it will all blossom again."
~Marshall Vandruff 

Niin, ehkäpä se onkin tarkoituksenmukaista, että syksyllä vaivun jonkinasteiseen horrokseen keräämään voimia seuraavaa luovaa kautta varten, ja ammennan itseeni energiaa niistä asioista, joista sillä hetkellä nautin. Ensi syksynä siis keskityn luonnosvihkoni täyttämiseen ja nautin asioiden suunnittelusta, ideoinnista, haaveilusta ja unelmoinnista. Ja kun aika on kypsä, tuon suunnitelmat käytäntöön.  

Yllä Pawel Joncan the Seed teos, jonka itse koin erittäin inspiroivana ja joka sopii hyvin aiheeseen. Nyt olen päässyt tuohon asteeseen: versot alkavat pikkuhiljaa nousta maan pinnalle ja puhjeta kukkaan. Tämä teos on nyt siis toivelistallani :)
Toivottavasti on kaikin puolin erittäin luova kevät tulossa!

maanantai 27. tammikuuta 2014

Shabby chic korvakorut, OHJE osa II


Kun olet saanut materiaalit valittua, voit aloittaa korvakorujen tekemisen liimaamalla valitsemasi kapussin kiinni pohjamateriaaliin. Anna kuivua riittävän kauan. Pohjamateriaali ei tässä työssä tule pahemmin näkyviin, joten mielestäni sen värillä ei ole merkitystä. Jos kuitenkin haluat valkoisesta pohjamateriaalista keltaisen, se onnistuu vaikkapa tussilla värittämällä.

 Kirjo valitsemallasi langalla helmet kaksi tai kolme kerrallaan kapussin viereen. Väri ei näy selvästi helmien takaa, mutta itse valitsin keltaisen tähän työhön. Itse aina palaan yhden tai kaksi helmeä taaksepäin ja vien langan uudelleen jäljellä olevien helmien läpi. Ja samalla lailla koko kapussi ympäri. Yhden kierroksen jälkeen vien langan vielä useamman kerran kaikkien helmien läpi. Helmet asettuvat näin nätimmin paikoilleen eikä toisaalta ole vaaraa työn purkaantumiselle, jos lanka joskus jostakin kohtaa menisi poikki.


Kun kaikki helmet on ommeltu kapussin ympärille, leikkaa ylimääräinen pohjamateriaali pois noudattaen helmien linjaa. Sakset voivat kulkea helmissä kiinni, jolloin leikkauksesta tulee tasainen eikä tule leikattua pois liikaa tai liian vähän. Kaikkien materiaalien tulisi olla samassa linjassa leikatussa reunassa. Vasemmalla kuvassa valmiiksi ommeltu ja leikattu osa ja oikealla keskeneräinen työ.


Kun olet saanut kirjailtua ja leikattua molemmat korvakorun osat, piirrä ympyrä valmista korunosaa apuna käyttäen valitsemaasi taustakankaaseen. Huomioi, että piirrät ympyrän kankaan nurjalle puolelle, jottei kynän jälkeä jää vahingossa näkyviin valmiiseen työhön. Leikkaa ympyrät irti. Näin saat varmistettua oikean kokoisen taustan korvakoruille, joka jää näkyviin korun takapuolelle. Varmista vielä, että ympyrät ovat oikean kokoiset ja tarvittaessa vielä viimeistele niitä saksilla.


Kun taustamateriaalit ovat valmiina odottamassa, kirjo renkaat työn ylä- ja alareunaan kiinni. Itse kiinnitän ne useammalla pistolla, jottei ole vaaraa purkaantumisesta. Huomioi, että kiinnität ne haluamaasi kohtaan kapussiin nähden ja symmetrisesti molempiin korunosiin.


Kun renkaat ovat kiinni korvakoruissa, liimaa taustakangas paikoilleen. Se peittää taustan ja antaa sille siistin ilmeen. Kun osat ovat kuivuneet, voit viimeistellä työn. Korupihtejä tms. apuna käyttäen kiinnitä korvakorukoukut ja lasipisarat paikoilleen. Ja korvakorut ovat valmiit!


Korvakorut voisi viimeistellä vielä kirjomalla reunaan siemenhelmet, kuten olen näissä nappikorvakoruissa tehnyt. Näihin riippuviin korvakoruihin halusin kuitenkin riittävän kevyen tunnun ja selkeät linjat romanttisten materiaalien rinnalle, joten jätin reunat kirjomatta. Molempia tapoja käytetään yleisesti.


Kuva on ladattu Pinterestistä

Edellisen kirjoituksen myötä huomasin, että nämäkin korvakorut sopivat myös hyvin Pantonen tämän kevään värikarttaan: sävyt Violet tulip ja Freesia löytyvät Shabby chic korvakoruistamme. Kevättä odotellessa!

Jos haluat saada yllä olevat korvakorut itsellesi, käy klikkaamassa blogin oikeaa laitaa ja ala seuraamaan blogia, kerro arvonnasta ystävillesi omassa blogissasi tai Facebookissa sekä jätä kommentti tämän kirjoituksen alle. Arvon voittajan lauantaina 1.2.2014 ja ilmoitan nimen täällä blogissa. Onnea arvontaan!

Shabby chic korvakorut, OHJE osa I


Valmiit korvakorut


Ajattelin tehdä kanssanne helpot helmikirjaillut Shabby chic tyyliset korvakorut. Shabby chic tyyliin liitetään yleensä kuluneen näköiset (joko uudet tai oikeasti vanhat) materiaalit,vaaleat ja  pastelli sävyt sekä kukkakuosit. Voisi ehkä sanoa, että tyyli on pehmeä, maalaisromanttinen vintage tyyli.


Ensin pitää tietysti valita materiaalit. Tähän työhön tarvitset liimaa (itse käytin E6000, muutkin käy), neuloja ja lankaa helmikirjailuun, jonkin pohjamateriaalin, johon itse työn kirjailet ja esimerkiksi pehmeää taustakangasta, jolla työ viimeistellään. Koruja voisi kirjailla myös nahkaan, kuten esimerkiksi näissä koruissa olen tehnyt. Nyt päätin kuitenkin käyttää ohuempaa materiaalia. Erilaisia taustamateriaalejakin on markkinoilla, mutta minulla on iso kassillinen hankittuna neutraalia huonekalujen verhoilukangasta, joka sopii tähän tarkoitukseen. Edullista ja neutraali sävy sopii kyllä työhön kuin työhön.


Ja sitten itse muihin materiaaleihin. Keskelle valitsin vintage tyyliset lilan ja keltaisen sävyiset ruusukapussit. Kirjailussa käytin keltaisia 11/0 kokoisia delica helmiä. Itse pidän delica helmistä enemmän verrattuna siemenhelmiin. Mielestäni ne ovat jotenkin tasakokoisempia ja niillä saa nätimmän ja siistimmän lopputuloksen. Makuasioita tietysti, kuten kaikki muukin. Opaakin sävyiset delicat koen hieman tylsinä, joten itse yleensä valitsen muiden materiaalien rinnalle "luster", "AB" tai "rainbow" helmiä eli jonkin kiiltokäsitellyn helmen.Näiden pikkuhelmien kohdalla olen huomannut, että vaikka sinulla olisi kuinka suuri kokoelma niitä eri sävyissä, aina juuri se, mitä tarvitset juuri nyt, puuttuu.


Rakastan tsekkiläisiä lasihelmiä. Valitettavasti niissä hintataso on eri kuin Kiinalaisissa, mutta mielestäni laatukin on eri luokkaa. Olin aluksi kahden vaiheilla valitsisinko antiikki messinki sävyiset pisarat vai huurretut vaalean lilat. Nuo vaalean lilan sävyiset ovat ilmeisesti jonkinlaista sävyä vaihtavaa, koska eri valossa ne ovat enemmän lilan sävyiset tai siniset. Kapussien vieressä kuitenkin ovat selvästi lilat, joten nämä olisivat olleet hyvä vaihtoehto myös, riippuen valitusta metallista.


Vielä tarvitaan korvakorukoukut ja pieniä renkaita. Kuvassa olevat ovat raakamessinkiä, mutta kaikki muutkin käyvät, oman maun mukaan. Nämä tuovat työhön lisää vintagetyyliä, joten siksi pädyin näihin. Toinen vaihtoehto voisi olla vaikka kirkas tai patinoitu hopea. Hopean kanssa olisin varmasti päätynyt myös lilan sävyisiin pisaroihin. Sävyltään nämä lämpimän sävyiset sopivat tähän työhön mielestäni paremmin.

Materiaalit:
pohjakangas tms
taustakangas tms
kapussi
siemenhelmiä
lasipisarat
lankaa
liimaa
korvakorukoukut
metallirenkaita

Välineet:
korupihdit
siemenhelmitöihin tarkoitettu neula

Ja nyt, kun materiaalit on valittu, pääsemme itse asiaan. Toisessa osassa pääsemme korvakorujen tekoon! Palataan siis pian asiaan!

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Löytöjä

Meillä kaikilla on niitä omia suosikkejamme, joita hankimme kerrasta toiseen. Vaatepuolella minulla ykkösenä listalla on varmaankin neuletakit: fiftari, vintage, moderni. Niitä löytyy vaatekaapistani iso kasa ja kuinkahan monta kertaa olen mieheni kuullut minulle sanovan:

- Sinullahan on jo juuri tuollainen.
- Ei minulla juuri tällaista ole. Ne kaikki muut ovat hieman erilaisia, katsos...

Mutta ne vain ovat osa minua. Ja tuntuvat hyvältä päällä. Ja uskokaa tai älkää, mutta käytän kaikkia niistä, niin housujen, hameiden kuin mekkojenkin kanssa. Ne vain tuovat kotoisen olon.

Korumaateriaaleissa yksi suosikeistani ovat kapussit, joissa on keskellä kristalli. Aiemmin olen löytänyt harvinaisia Swarovskin sellaisia: mustia, huurrettuja kirkkaita ja meripihkan sävyisiä. Alla kuva mustista ja huurretuista.

Mustat

 
Huurretut valkoiset


 Ja nyt siis tämä viimeisin löytö: 1950 luvulta peräisin olevat saksalaiset lasikapussit, jotka muistuttavat kuukiveä, mintunsävy voisi kuvata näitä parhaiten. Mintunsävy kapusseissa on pirteä ja kuukivimainen efekti tuo niihin pehmeyttä. Täydellinen yhdistelmä. Näissä ei ollut valmiiksi kristalleja, mutta löysin niihin sopivat, myös vintagea, eli 1950 luvun saksalaiset kristallit, jotka näkyvät myös kuvassa. 



Löytö sopii hienosti myös tähän kevääseen ja Pantonen kevään sävyihin: vihreä Hemlock löytyy alla olevasta sävykokoelmasta. Sen voisi yhdistää mihin tahansa alla olevaan pastelliin. Oma suosikkiyhdistelmani kuitenkin Hemlockin kanssa muodostuu romanttisesta, vintage henkisestä Violet Tulipista tai rauhoittavasta Placid blue sävystä. Mikä on sinun suosikkiyhdistelmäsi?


lauantai 25. tammikuuta 2014

Onko rouva todellakin vain noin laiska?

Mikään ei tietysti ole naiselle enemmän mieltäylentävää kuin kuulla nämä sanat tuiki tuntemattomalta mieheltä kysyttäessä silmänympärysvoiteen käytöstä. Läheisessä kauppakeskuksessa on innokkaita kauneudenhoitotuotteita myyviä herrasmiehiä. Yksi heistä sai minut jokin aika sitten, harvinaista kyllä, pysäytettyä estelyistäni huolimatta kojulleen.

Minähän tunnetusti en usko kaikkiin kauneudenhoitotuotteisiin (saapi vapaasti käännyttää), joten myyjän kysyessä käytänkö silmänympärysvoidetta tummiin silmänalusiini vastaukseni oli tietysti ei.

- Onko rouva todellakin noin laiska?
- Kyllä....

Ja sen jälkeen ilmestyi jostakin kädet hieromaan erilaisia voiteita silmieni ympärille. Mitä?

- Rouva katsoo peiliin, eikö nyt näytäkin hyvältä?
- Mmmhmmm...

No myönnän, että näytti tosiaan hieman paremmalta, mutta kaikkihan me tiedämme, että kauneus on katoavaista. Eli, ostinko tuotteen? En. Voisin väittää, että kahdeksan kuukauden valvomisella ja synnytyksen jälkeen tulleella vaikealla anemialla on jotakin tekemistä tummien silmänympärysteni ja kalpeiden kasvojeni kanssa. Minä siis päätin jälleen kerran yrittää kiltisti ottaa rautatablettini, yrittää nukkua aina jossakin rakosessa ja odotella kevään aurinkoa.

Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Yhteen tuotteeseen olen tykästynyt ihan tosissani, yllätti lähes itsenikin. Lähes kaikki varmaan muistavat vielä lapsuudesta Vitaliksen, jota lätkittiin kasvoille senttikaupalla pakkaseen lähtiessä. No se ei ole tämä tuote, luojan kiitos. Siihen en aio palata. Mutta toinen jankkivoide oli Nivea Creme, se valkoinen, paksu tönkkö tuote, jonka tuoksu vaikutti heti tutulta sitä ostaessani. Tämä tuote on ihan mielettömän ihana näin talviaikaan. Leviää paksuudestaan huolimatta helposti kasvoille, imeytyy hyvin, iho ei jää rasvaiseksi eikä kiiltäväksi. Ja iho kiittää, posket ovat pehmeät kuin vauvan peppu. Tavoistani poiketen aion siis pitää tästä kiinni. Ja edelleenkään en koe tarvetta kymmenelle eri tuotteelle kasvojeni alueelle...



Ihanaista viikonloppua kaikille! 
Ainakin meillepäin on luvattu lauhempaa ilmaa, joten kaikki ulos nauttimaan. Kyllä ne silmänympäryksetkin tykkää ;)

perjantai 24. tammikuuta 2014

Artisan Anthology


Tiimimme on vaihtanut nimeä! Uusi nimemme on Artisan Anthology. Tiimin oli aika vaihtaa nimeään, koska osa tiimiläisistä on laajentanut omaa aluettaan korumaailman ulkopuolelle, sekä suuri osa tiimiläisistä on jo perustanut omat kotisivunsa Etsyn ulkopuolelle. Hyvästi siis vanha nimi ja uutta tilalle. Uusi nimi saatiin jo aiemmin nimikilpailulla, jonka voittaja sai korun, jossa on tiimiläisten tekemät riipukset.

Yllä olevasta linkistä pääset myös katsomaan tiimiläisten viimeisimmät tuotokset. Itse olen ihan myyty noiden pienten merilasikorvakorujen edessä.  Onneksi niitä löytyy jo muutama pari, tosin omien sinisten rinnalle kyllä kaipaisin jo muitakin sävyjä. Tervetuloa tutustumaan eri käsityöläisten maailmaan!!!


Blogi
Facebook

torstai 23. tammikuuta 2014

Swarovski ja minä


 On aina yhtä hykerryttävää aukaista Swarovskin paketti, ja etenkin sellainen, jossa kristallit ovat vielä alkuperäispakkauksessaan. Kaiken kruunaa se, jos tuotteet ovat vanhempaa vintagea, jolloin pakkaukset ovat ajansaatossa muuttuneet vielä kellertävämmiksi kuin uusina ollessaan.


Varmaankin itselläni viehätys muodostuu kontrasteista: karhea, kellertävä ja usein myös kahiseva ulkokuori kätkee mitä kauneinta kristallia sisäänsä. Ja kun valo osuu kristalliin, se pääsee oikeuksiinsa paljastaen kaikki salaisuutensa.


Ei siis ole ihme, että olen hulluna myös matta lasiin/huurrettuun lasiin (tai kiviin), joihin yhdistyy kristallin täydellinen loisto. Voisin väittää, että olen jopa niin hullaantunut näihin materiaaleihin, että välillä se ylittää sen hulluuden rajan. Mutta ilmeisesti metsästyksessä ja jahtaamisessa on se oma viehätyksensä. Niinpä etsin koko ajan maailmalta tähän kategoriaan sopivia materiaaleja ja ilo on suuri, kun välillä tekee todellisia löytöjä, jopa 100 vuotta vanhoja materiaaleja. Niistäkin kuvia aikanaan, kunhan alan järjestää kaikkea paikoilleen ja saan lajiteltua kaikki kätköni.


Pienet kristallit tulevat pääsemän korviin, pieniin korvakoruihin, monta innostunutta ottajaa onkin jo ilmoittautunut. Kyllähän joka nainen kaipaa hieman keijupölyä elämäänsä, eikö niin? Ja sydämistä luonnollisesti tulee riipuksia, sopivasti ystävänpäivä onkin tulossa, jo muutaman viikon päästä, eli paketti saapui sopivaan aikaan.


Niin, ilmeisesti Swarovski ja minä tulemme aina jakamaan rakkaussuhteen, joka syttyi jo vuosia sitten.  En muista kuka seuraavan lauseen on sanonut, mutta se on jäänyt jostakin mieleen. Yritetään muistaa se niinä hankalinakin päivinä.

"Don't let anyone dull your sparkle"


Aurinkoista ja säteilevää torstaipäivää!

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Uusi elämä






Blogin päivitys on tainnut jäädä viime vuonna muiden asioiden jalkoihin. Pikkuherra täytti juuri kahdeksan kuukautta ja tuntuu, että mennyt vuosi kului siivillä. En ole paljon ehtinyt harrastelemaan, toisin sanoen en ole edes malttanut, vaan olen jakanut kaiken aikani pikkuiselle hurmurille. Äiti on ihan mennyttä noiden sinisten silmien ja pitkien silmäripsien räpsyessä.

Mutta kevät tekee tehtävänsä ja nyt alkaa tuntua, että voisi kaivaa tarvikkeet pikku hiljaa esiin. Kaikki on tosin edelleen pakattuna elokuisen muuton jäljiltä, joten voisin aloittaa siitä, että alan järjestämään tavarat paikoilleen. Nyt onkin ensimmäistä kertaa merkitystä sillä, missä ja miten tarvikkeet säilytän, jotteivat pikku sormet pääse käsiksi pikkuhelmiin, suuhunhan ne päätyvät, luonnollisesti. Joten ensimmäinen asia onkin alkaa etsiä sopivia säilytyslaatikoita/rasioita kaikille tarvikkeille. 

Niiden tulisi olla läpinäkyviä, jotta näkee mitä mikäkin rasia sisältää. Lisäksi kansien tulisi mennä tiiviisti kiinni. Ja lokeroitahan tulisi olla hurja määrä, että kaikki pienet tarvikkeet oman paikkansa löytävät. Nättejä niistä ei taida saada mitenkään muuten, kuin itse koristelemalla. Joten seuraavat illat taitavat sitten kulua netissä surffatessa, sopivia säilytysmateriaaleja etsiessä. Siitäpä se on hyvä tämä vuosi aloittaa. Katsotaan mitä löydän ja millä lokerot alkavat täyttyä.

Toivotan kaikille idearikasta vuotta 2014!